Mursu jäi Kotkassa jumiin kalastajan rysään. On arvioitu, että tapahtuma väsytti nälkään kuollutta mursua liikaa. Kuva: Merivartiosto
Monella suomalaisella on ollut huoli mursusta, joka eksyi Suomen rannikolle kauas kotoaan Pohjoiselta jäämereltä, eikä enää kestänyt nukutusta ja kuljetusta hoidettavaksi villieläinsairaalaan (Korkeasaaren eläintarha). Äskettäin tehty ruumiinavaus vahvisti mursun vakavan nälkiintymisen – ja sen, ettei Suomenlahti ole mursulle oikea paikka. Suru mursun kuolemasta yhdistää ihmisiä ja antaa toivoa siitä, ettemme ole turtuneet eläinten hätään. Ennennäkemätön pelastusyritys osoittaa, että tarvittaessa Suomessa löytyy valmiuksia yksittäistenkin eläinten auttamiseen.
Vihreiden Emma Kari toteaa kauniisti:
“Vain välittäminen lisää välittämistä. Tarvitsemme lisää empatiaa ja auttamista, emme vähemmän. Haluan myös uskoa, että vahva halu auttaa yhtä kärsivää eläintä lisää empatiaa muitakin eläimiä kohtaan. Samalla tämä parhaimmillaan lisää ymmärrystä ilmastokriisin keskellä eloonjäämiskamppailua käyvästä arktisesta luonnosta. Ehkä me halusimme niin paljon mursun selviävän, koska maailman palaessa mekin tarvitsimme onnellista loppua.”
Huolimatta siitä, että mursun auttaminen epäonnistui, eläimen kuolema ei ollut turha. Mursu toi meille viestin, jota on kuunneltava herkällä korvalla. Miten mursu joutui tänne? Miksi arktisia eläimiä on viime vuosina yhä useammin harhautunut etelään kauas niiden luontaisista elinympyröistä?
Jäinen elinympäristö uhattuna – Arktiksen asukkaat pulassa
Nature-julkaisun tuore artikkeli (“Plastic pollution in the arctic”, linkki kommenteissa) kertoo karua kieltä arktisen alueen ahdingosta. Ilmastonmuutos lämmittää pohjoista napa-aluetta kolminkertaisella tahdilla muuhun planeettaan verrattuna. Viimeisen viiden vuoden aikana muovisaasteen määrä on lisääntynyt hälyttävästi Arktiksella.
Svalbardin alueen mursuista 70 prosentilla löytyi ulosteissa yli 1μm:n mikrokuituja. Yhdessä ilmastonmuutos ja muoviroskat muodostavat vakavan uhkan koko pohjoiselle alueelle, sen ekosysteemeille, merieläimille ja ihmisille.
Skotlannin rannikolla on tavattu myös poikkeuksellisesti arktisia merieläimiä, kuten mursu ja hylkeitä. Vuonna 2018 Skyen saaren rantaan ajautui kuolleena nuori grönlanninhylje. Poikasen sisältä löytyi ruumiinavauksessa kuuden neliösentin muovinkappale, jonka arveltiin olleen osasyy eläimen kuolemaan.
Norjalaistutkija kertoo, että naarasmursut tarvitsevat jäälauttoja synnyttääkseen poikasensa. Ilmastonmuutoksen edetessä jäätä on etsittävä yhä kauempaa, jolloin naaras voi eksyä eikä löydä enää reittiä kotiin laumansa luo.
Eläin, josta tuli hän
Kuka muistaa toisen eksoottisen vierailijan, joka harhautui Jäämereltä kauas Suomeen vuonna 2018? “Lunni, josta tuli hän”, kirjoittaa tuolloisen Vihreän langan toimittaja Sammeli Heikkinen, joka tarjoutui viemään lunnin kotiin ajaen nelostien päästä päähän.
“Yhden linnun vuoksi. Miksi?” Kirjoittaja kysyy ja jatkaa:
“Veikkaan, että monikin lunnia ihastellut ja sille hyvää toivonut söi samana päivänä kanaa. Miksei kanan elämä ole arvokas siinä missä lunnin?”.
Meillä on oikeus surra yksittäisen eläimen puolesta, vaikka tuntisimme itsemme turraksi ja voimattomiksi maailman kaikkien suurien ympäristö- ja eläinoikeusongelmien edessä. Kuitenkin jokaisen on hyvä oivaltaa, että surua ja ahdistusta voi helpottaa muuttamalla tunteet toiminnaksi eläinten ja paremman maailman puolesta.
Jokainen pienikin teko on tärkeä – pisarat tekevät meren. Ennen kaikkea päättäjiltä on kuitenkin vaadittava lisää tekoja puheiden sijasta. Toki voimme vaatia enemmän myös itseltämme.
Kuten Toni / Team Rokka muistuttaa, huomiota tarvitaan myös niille miljoonille avuntarvitsijoille, joiden hätä ei ylitä uutiskynnystä.
Mitkä olisivat sinun keinosi säilyttää esimerkiksi mursujen jäiset kotiseudut elinkelpoisina?
Eläinvihreät ry toimii eläinten hyväksi edistämällä eläinpoliittisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja eettiseen johdonmukaisuuteen. Tuomme esiin ajankohtaisia eläinpoliittisia teemoja ja teemme aloitteita ja kannanottoja. Tuemme vihreitä poliitikkoja eläinten asian ajamisessa ja pyrimme kehittämään vihreää eläinpolitiikkaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin EU:ssa ja kansainvälisesti.
Seuraamme ja edistämme alan tutkimusta, esimerkkeinä eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkimus, biologia, eläinlääketiede, eläinetiikka ja yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus. Tuomme yhteen asiantuntijoita sekä keräämme ja jaamme tietoa. Toimimme yhteistyössä muun muassa muiden vihreiden yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Keskitymme toimintaan tiettyjen eläinryhmien hyväksi tai tietyn teeman ympärille perustamalla tiimejä ja työryhmiä. Seuraavilla aiheilla on pysyvät tiimit: tuotantoeläimet, turkistarhaus, seura- ja harrastuseläimet, eläinkokeet ja vaihtoehdot, luonnon eläimet.